Kuvat

HISTORIAA

Helluntaiherätyksen historia alkaa jo alkuseurakunnan synnystä ja Pyhän Hengen vuodattamisesta ensimmäisenä helluntaipäivänä. Jeesus itse lupasi: - Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka. (Apt. 1:8)

- Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. (Apt. 2:1-4)

Los Angeles 1906

Helluntaiherätyksen juuret johtavat Yhdysvaltoihin, Los Angelesiin, ja vuoteen 1906. Puolisokea, vaatimaton ja seurakuntansa hylkimä metodistipastori W. J. Seymour saarnasi vuokraamassaan ränsistyneessä omakotitalossa. 9.4.1906 Seymourin saarnatessa Pyhä Hengen läsnäolo valtasi niin puhujan kuin kuulijatkin, he puhuivat uusilla, oudoilla kielillä ja ylistivät Jumalaa. Kiitoksen pauhu kuului kauas.

Sana näistä tapahtumista levisi kulovalkean tavoin ja jo seuraavana aamuna rukoushuone täyttyi niin, että vanhan talon lattia romahti ja pastori Seymour joutui etsimään uuden kokoontumispaikan. Sellainen löytyi Azusa-kadun numerosta 312 ja tuota osoitetta - tulipalossa vaurioitunutta hevostallia - pidetään tänään maailmanlaajuisesti tunnetun helluntaiherätyksen syntypaikkana, vaikka Pyhän Hengen vaikutusta oli koettu aikaisemminkin eri puolilla maailmaa jo edellisellä vuosisadalla.

Helluntaisanoma Pohjoismaihin ja Kuopioon

Pohjoismaihin helluntaisanoma tuli jo vuonna 1906 norjalaisen metodistipastori Thomas Ball Barratin mukana. Hän oli Amerikassa vieraillessaan kokenut Pyhän Hengen voiman ja alkoi vastustuksesta huolimatta levittää uutta sanomaa puhein ja kirjoituksin. Tammikuussa 1907 nuori ruotsalainen baptistipastori Lewi Pethrus luki sanomalehdestä Barratin kokemuksista ja lähti tapaamaan häntä. Pethruksesta tuli Ruotsin helluntaiherätyksen pitkäaikainen johtaja ja Barratin elinikäinen ystävä.

Pastori Barrat kutsuttiin Suomeen vuonna 1911. Hän piti kokouksia Helsingissä mutta ulotti matkansa myös Kuopioon, missä pidettiin syyskuun lopulla ensimmäiset helluntaikokoukset NMKY:n talossa. Kokoukset olivat Pyhän Hengen innoittamia ja ne loivat hyvän pohjan myöhemmälle toiminnalle.

Varsinainen helluntaiherätyksen toiminta alkoi Kuopiossa vuonna 1912. Iisalmelaisen rovasti Brofeldtin poika, kirjailija Juhani Ahon veli, kirjailija ja sanomalehtimies Pekka Brofeldt oli tullut uskoon oltuaan maanpaossa Ruotsissa rohkeitten kirjoitustensa takia. Brofeldtista tuli Kotimaa-lehden ensimmäinen päätoimittaja mutta hän joutui eroamaan vuonna 1910 linjaerimielisyyksien takia.

Brofeldt palasi Kuopioon ja alkoi toimittaa uutta hengellistä lehteä, Toivon Tähteä, vuoden 1911 alusta. Lehti julisti voimakkaasti helluntaisanomaa. Heinäkuussa 1912 Toivon Tähdessä ilmoitettiin, että 18.8. alkavat Kuopiossa helluntaijuhlat. Helluntaijuhlat kestivätkin sitten kokonaisen kuukauden ja niiden aikana kastettiin kymmeniä uskovia Väinölänniemen rannassa.

Vuonna 1923 Kuopiossa pidettiin viikon kestävät Suomen helluntaijuhlat. Vuonna 1926 pienen uskovien ryhmän paimeneksi Kuopioon kutsuttiin nuori sananjulistaja William Uotinen.

Eelim-seurakunta

William Uotinen kuvasi tilannetta Kuopiossa hajanaiseksi ja opillisesti sekavaksi. Hänen aloitteestaan kutsuttiin koolle paikallisseurakunnan perustava kokous. Kuopion helluntaiseurakunta järjestäytyi virallisesti 18.1.1927 ja seurakunnan saarnaajaksi valittiin William Uotinen. Seurakunnan ensimmäisiksi jäseniksi hyväksyttiin 20 henkilöä. Seuraavana vuonna jäseniä oli jo 50 ja vuoden 1930 molemmin puolin elettiin voimakkaita herätyksen aikoja.

Seurakunnan kokouksessa 3.4.1928 päätettiin ottaa seurakunnan nimeksi Eelim-seurakunta. Eelim oli israelilaisten leiriytymispaikka. -Sitten he tulivat Eelimiin; siellä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta. Ja he leiriytyivät siellä veden ääreen.- (2 Moos. 15:27)

Seurakunnan johtaja Toivo Marttala kirjoittaa seurakunnan tavoitteista sen 50-vuotishistoriikissa vuonna 1977 näin:

-Eelim-rukoushuone on avoimien ovien rukoushuone. Sinne voivat tulla lapset, nuoret ja aikuiset sekä myös elämänsä ehtooseen ehtineet vanhukset. Sen vaatimattomalta alttarilta tarjotaan elämän kovassa kilvassa väsyneelle ihmiselle parempi vaihtoehto - Kristus. Vuosikymmenien aikana ovat tuhannet ihmiset todenneet tällä paikalla avautuvan taivaan portin ja oven syntiselle ihmiselle. Nykyisin Kuopion Eelim-seurakunta on lähes tuhannen ihmisen hengellinen koti - elävä Jumalan seurakunta, joka pitää tarjolla Elämän Sanaa. Tästä syystä Eelim on avoimien ovien rukoushuone.-

Lisätietoja: Kuopion Eelimseurakunta 1927-1977